Mitä kuuluu keskiuusmaalaiselle jääkiekolle tänään?

Historia on muistuttamassa meitä siitä, miten asioita on ennen tehty niin hyvässä kuin pahassa. Sieltä kasvaa myös oppimisen siemen uusia toimintamalleja kehiteltäessä. Aina aika ajoin herää keskustelu siitä, miten ennen kaikki oli paremmin ja käynnistyy haikailu vanhojen hyvien aikojen perään. Muistellaan, kuinka joskus on pelattu sillä ja tällä tasolla ja toiminta oli ns. tapissa. Kultareunuksin rajatuista muistoista unohtuu usein kuitenkin olemassa olleet erilaiset toimintaedellytykset ja rakenteet, jotka toimintaa ohjasivat.

Pitää siis aina osata katsoa myös sitä historiallista kontekstia, jossa kulloinkin on toimittu. Maailma muuttuu ja sitä myöden toimintaympäristö ja -edellytykset tuon muuttuvan maailman mukana. Vanhoja toimintamalleja ei voi uuteen tilanteeseen sellaisenaan istuttaa. Tänä päivänä tosiasia on, että pienet – tai edes keskisuuret seurat – eivät yksinään pysty tarjoamaan kärkipelaajilleen sopivaa toimintaympäristöä ilman laadukasta toiminnan kehittämistä ja yhteistyötä muiden seurojen kanssa. Ainoastaan liigalogo-seuroilla on riittävää imua kilpailukykyisten joukkueiden rakentamiseksi vuodesta toiseen ilman, että toiminnan laatua otetaan tiukkaan tarkasteluun. Toki liigaseurat toimintaansa arvioivat ja kehittävät, mutta pelaajan tai perheen näkökulmasta liigalogo mielletään – virheellisesti – automaattiseksi laadun takeeksi.

Keski-Uudenmaan alueen seurat KJT:n ympärillä ovat ajautuneet kaikki jossain määrin ahdinkoon ja ovat hakeutuneet yhteistyön piiriin. Mäntsälän, Nurmijärven ja Sipoon seurat ovat menneet liigaseurojen sateenvarjojen alle, mutta ensiaskeleiden perusteella toimintaedellytykset ovat pienten pelaajamäärien vuoksi useassa ikäluokassa edelleen varsin hankalat. Pohjoisessa Hyvinkää aloittelee yhteistyötä Riihimäen kanssa.

Mikä toimintaympäristössä ennen oli toisin? Yhtenä huomioitavana osana oli varmasti se, että Jääkiekkoliitto oli organisoinut aluepolitiikkansa ja sarjajärjestelmät eri tavalla. Uusimaa oli oma alueensa, jolla oli oma aluehallintonsa ja myös oma aluejoukkue Pohjola-leirillä. Näin ollen myös alueen pelaajia pääsi mukaan runsaslukuisesti. Myös SM-karsintasarjojen paikkoja jaettiin aluekiintiöistä. Tämä mahdollisti paremmin seurojen toimimisen paikallisesti ja kampoihin pystyttiin yksittäisissä ikäluokissa laittamaan isommillekin seuroille.

Kilpailukyvyn edelleen parantamiseksi Keski-Uudellamaalla, 80-luvulla syntyneille muodostettiin vuonna 1996 kilpakiekon yhteisjoukkueet B- ja A-junioreihin. Yhteisjoukkueet pelasivat nimellä KJT. Joukkueeseen valikoitui pelaajia Tuusulan, Keravan ja Järvenpään paikallisista seuroista. Tämä yhteistyö mahdollisti kärkipelaajien kehittymisen lähellä kotia kilpailukykyisissä joukkueissa ja osa ikäluokista pelasikin varsin menestyksekkäästi. C-junioreiden kanssa sen sijaan arvottiin vuosittain missä pelataan ja millä paidalla, nimellä jne. Tämä johti lopulta siihen, että yksittäisten ikäluokkien toimijoiden (huom. aikuisten) aiheuttama turbulenssi lamautti tämän yhteistyön.

90-luvulla syntyneet pelaajat hukattiin paljolti tämän turbulenssin jälkilöylyissä. Paikalliset seurat alkoivat uudelleen kilpailla keskenään niin pelaajista kuin pahimmillaan resursseistakin. Tämän tuloksena yhdelläkään seuralla ei enää C-junioreissa ollut alueen kärkipelaajia joukkueissaan, vaan he olivat karanneet Helsingin liigaseuroihin tai Vantaalle. Kun tämä tosiasia tunnistettiin, Tuusulan Juniorikiekko ja Keravan Shakers päättivät miekkojen kalistelun sijaan rakentaa yhteistyötä ja syntyi nykymuotoinen KJT Hockey. Järvenpään Haukat ei tuossa vaiheessa vielä ollut valmis käynnistetyn mukaiseen yhteistyöhön.

Yhteistyöhön lähdettiin muuhun Suomeen nähden etujoukoissa ja sen tuomasta edusta seurassa nyt nautitaan. Sittemmin samantyylistä mallia on alettu soveltaa mm. Kymen alueella PoKLi Ry:ssä, Päijät-Hämeessä Pelicansin alla ja Läntisellä Uudellamaalla Harjun Kiekossa.

Toimintaa alettiin uudessa KJT:ssa rakentaa ja kehittää johdonmukaisesti. Alkuvuosien karikoiden tasoittamiseksi luotiin toimintamalli, joka on osoittautunut toimivaksi ja kehityskelpoiseksi tavaksi tehdä juniorijääkiekkoa. Seuran 2001-syntyneiden ikäluokka on toiminut tuon kehitystyön pilottina kohta kuuden vuoden ajan ja tehdyn pilotoinnin tuloksia voidaan näin ollen jo pikku hiljaa arvioida pidemmälläkin aikavälillä. Ikäluokan johtoajatuksena ovat olleet pitkäjänteisyys sekä varhaisen segregoinnin välttäminen. Nyt, C-vaiheessa, ikäluokassa on edelleen mukana lähes 70 pelaajaa ja pelijoukkue löytyy ikäluokasta kaikilla harrastamisen tasoilla.

Muutosvastarintaa seuran sisällä on toki vuosien varrella kohdattu. Ikäluokan toimintaa on kummasteltu, epäilty ja arvosteltu. Ajan myötä enemmistö on kuitenkin hyväksynyt ajatuksen kiireettömyydestä, pitkäjänteisyydestä ja koko ikäluokasta huolehtimisesta – kärkeä kuitenkaan unohtamatta. Mottona on ollut ”Kärki edellä, mutta ei sen ehdoilla”. Tällä hetkellä voidaan todeta kaikkien 2001-syntyneitä nuorempien ikäluokkien olevan elinvoimaisia ja vahvoja sekä keskenään samassa suunnassa. Tämä siitä huolimatta, että muutosvastarinnan myötä myös lähtijöitä on ollut – onneksi kuitenkin vuosi vuodelta vähemmän.

Myös Järvenpäässä on huomattu, että sillä ei ole nykyisin riittäviä toimintaedellytyksiä toimia yksinään ja he ovatkin jälleen lähteneet mukaan tekemään yhteistyötä keskiuusmaalaisen pelaajapolun kehittämiseksi. Tämän yhteistyön myötä alueella pelataan kilpakiekkoa C2-A – junioreissa nimellä KJT Haukat. Lisäksi yhteistyötä tehdään myös D1-junioreiden välillä. Yhteistyö on toiminut jouhevasti ja se on tukenut pelaajien kehittymistä.

Missä KJT:n ikäluokat menevät tällä hetkellä?

C SM-sarjassa (01-syntyneet) pelaa 20 joukkuetta; niistä 15 on liigaseuroja ja loput viisi paikkaa täyttävät Blues kahdella joukkueellaan, K-Vantaa, KJT Haukat ja Karhu-Kissat. Näistä joukkueista Blues on Suomen ylivoimaisesti suurin junioriorganisaatio, K-Vantaa on vantaalaisten seurojen yhteenliittymä sekä Jokereiden sateenvarjoseura ja K-Kissat niin ikään Jokereiden sateenvarjon alla. Nykyinen laadukas ja pitkäjänteinen toiminta on siis johtanut siihen, että tuossa tiukassa taistelussa paikasta auringossa KJT on pärjännyt Haukkojen kanssa tehtävällä yhteistyöllä varsin hyvin. Tämän ikäluokan menestys varmistaa jatkumon myös 02-syntyneille, jotka pääsevät SM-karsintasarjaan (24 joukkuetta) ensi kaudella automaattisesti.

C2 (02-syntyneet) pelaa valtakunnallista ylintä sarjatasoa siitä huolimatta, että muutama kärkipelaaja päätti lähteä liigaseuroihin (Jokerit ja HIFK) jo tämän kauden alkaessa. Riittävä massa ja laadukas harjoittelu ovat taanneet kuitenkin sen, että joukkue on edelleen hyvissä asemissa valtakunnan kärjen takana ja seuraan jääneet kärkipelaajat pääsevät kehittymään rauhassa ja pelaavat isossa roolissa lähellä kotia. Luotan siihen, että joukkue pelaa syksyllä itsensä 20 joukkoon ja pelaa SM-sarjassa koko kauden.

D1 (03-syntyneet) on selvinnyt niin ikään muutaman kärkipelaajan lähdöstä kuivin jaloin. Edellinen valmentaja vei puolitoista vuotta sitten Helsinkiin mukanaan peräti yhdeksän ikäluokan sen hetkistä kärkipelaajaa. Moni oli sitä mieltä, että tuon ikäluokan toiminta KJT:ssa oli ohi. Vaan kuinkas kävikään? Syksyn alkusarjan jälkeen KJT Haukat on ylimmällä sarjatasolla sijalla 7., liigalogo-seurojen pelijoukkueiden sekä Juha Lindin luotsaaman Vuosaaren Viikinkien välittömässä tuntumassa.

D2 (04-syntyneet) on pelannut syksyllä erittäin vahvasti ja on alueen ylimmällä sarjatasolla sijalla 3. Tuo joukkue on vielä ainoastaan KJT:n pelaajista koostuva joukkue.

Tärkeää on myös, että kaikkien näiden kärkijoukkueiden takana pelijoukkueita on kaikissa ikäluokissa myös alemmilla tasoilla mahdollistamassa kiireettömän kypsymisen niille, joiden kehitys on hitaampaa tai maileja jäällä on takana vähemmän. Myös kaikissa alemmissa ikäluokissa (G-E) pelaajia on runsaasti ja toiminta on pelaajien kehittymisen näkökulmasta katsottuna laadukasta. Tulevaisuus näyttää siis toistaiseksi varsin hyvältä. Ensi vuonna SM-sarjatason pelaaminen laajenee B2-junioreihin.

Pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena KJT:n toimintaa arvostetaan tänä päivänä ympäri valtakuntaa. Seuran toimintamallista ollaan kiinnostuneita ja seuran ikäluokat ovat haluttuja yhteistyökumppaneita muiden seurojen pelitälleille aina Oulua myöten. Kehitystyö jatkuu edelleen ja minulla on vahva usko siihen, että toiminnan laatu paranee entisestään sinnikkäällä ja pitkäjänteisellä työllä. Muun muassa nais- ja tyttökiekon puolella meillä on edelleen paljon haasteita toimintaedellytysten takaamiseksi myös seuran tyttöpelaajille.

”Mahdollisimman monelle, mahdollisimman paljon, mahdollisimman pitkään” on siis osoittautumassa varsin toimivaksi ajattelumalliksi!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s